Iltalaskettelu on monelle suomalaiselle laskijalle ainoa tapa päästä rinteeseen arkena, sillä työpäivä ja koulu vievät talven valoisat tunnit. Yörinteet valaistuksella tekevät laskettelusta harrastuksen, jota voi tehdä myös tiistai-iltana klo 18-21, eikä vain hiihtolomalla tai viikonloppuna. Tämä artikkeli kertoo, miten valaistut rinteet toimivat Etelä-Suomessa ja Lapissa, mitä iltalaskettelu maksaa ja miten pimeässä laskiessa pysyy turvassa.
Miksi valaistu rinne on Suomessa välttämättömyys
Joulukuussa Helsingissä aurinko laskee jo kolmen jälkeen iltapäivällä. Jos rinteet suljettaisiin pimeän tullen, pääkaupunkiseudun keskukset olisivat auki arkisin vain muutaman tunnin. Siksi lähes kaikki Etelä-Suomen rinnekohteet, kuten Talma Sipoossa, Peuramaa ja Serena Ski Kirkkonummella sekä Vihti Ski, rakentavat aukiolonsa iltojen varaan.
Pienen lähirinteen kävijöistä suuri osa tulee arki-iltaisin. Tyypillinen kävijä on perhe, joka ajaa Espoosta tai Vantaalta rinteeseen töiden jälkeen, laskee kaksi tuntia ja on kotona ennen kymmentä. Hiihtoseurojen alppijunioreiden harjoitukset pidetään yleensä samoihin aikoihin.
Lapissa valaistus on yhtä tärkeä, mutta syy on eri. Kaamoksen aikana marras-joulukuussa Levillä, Ylläksellä, Rukalla ja Saariselällä on valoisaa vain muutama tunti, joten iso osa rinteistä on valaistu koko päivän. Kaamoksen sinisestä hetkestä ja valon vaihteluista kerrotaan tarkemmin artikkelissa kaamos ja valoisuus rinnelomalla.
Iltalaskettelu käytännössä – aukiolot, liput ja olosuhteet
Etelä-Suomen keskukset ovat arkisin tyypillisesti auki klo 21:een tai 22:een asti. Viikonloppuisin ilta saattaa loppua aiemmin. Monessa keskuksessa myydään erillistä iltalippua tai 2-3 tunnin aikalippua, joka on päiväkorttia edullisempi. Pienissä keskuksissa iltalippu maksaa aikuiselta usein noin 15-30 €, kun koko päivän kortti on 20-45 €. Tarkat hinnat vaihtelevat keskuksittain ja kausittain, joten ne kannattaa tarkistaa keskuksen omilta sivuilta ennen lähtöä. Hinnoittelun eroista on oma juttunsa: rinnekortin hinnoittelu.
Säännöllinen iltalaskija päätyy yleensä kausikorttiin. Jos rinteeseen pääsee kerran viikossa joulukuusta maaliskuuhun, kertoja kertyy 12-15. Silloin 300-500 € maksava pienen keskuksen kausikortti tulee halvemmaksi kuin erikseen ostetut iltaliput.
Lumi käyttäytyy illalla eri tavalla kuin päivällä. Kun lämpötila laskee auringonlaskun jälkeen, päivän aikana pehmentynyt pinta kovettuu. Ruuhkaisen lauantain jälkeen tykkilumirinne voi olla klo 19 aikaan jäinen ja täynnä kumpareita. Osa keskuksista tamppaa rinteet päivän ja illan välissä, ja silloin ensimmäinen tunti iltavuoron alussa on usein koko päivän paras.
Myytti: valaistu rinne on yhtä turvallinen kuin päivällä
Yleinen ajatus on, että kunnollisissa valoissa ei ole eroa päivällä laskemiseen. Ero on kuitenkin olemassa. Valonheittimet tulevat sivulta ja ylhäältä, joten kumpareet ja jäälaikut eivät heitä samanlaisia varjoja kuin päivänvalossa. Pinnanmuodot litistyvät silmissä. Valopylväiden välissä on usein hämärämpiä kohtia, ja kauempana laskevan hahmon erottaminen tummaa metsänreunaa vasten on hitaampaa.
Kokenut iltalaskija vaihtaa ensimmäiseksi lasit. Tummat, peilipintaiset linssit sopivat aurinkoiseen tunturipäivään, mutta valaistussa rinteessä ne vievät näkyvyyden. Iltakäyttöön kannattaa valita kirkkaat tai keltaiset ja vaaleanpunaiset kontrastia lisäävät linssit, joiden valonläpäisy (VLT) on korkea. Monilla merkeillä, kuten Oakleylla, Smithillä ja POC:lla, on tähän tarkoitukseen omat vaihtolinssinsä.
Näkyvyyttä voi parantaa myös omalla vaatetuksella. Musta takki ja mustat housut sulautuvat pimeään rinteen reunaan. Kirkas väri tai heijastava yksityiskohta auttaa muita näkemään sinut, erityisesti rinteiden risteyskohdissa.
Turvallisuus pimeällä – kypärä, vauhti ja rinnesäännöt
Illalla laskiessa kypärää ei kannata jättää kotiin. Lapsille se on käytännössä pakollinen, ja useimmat hiihtokoulut eivät ota lasta tunnille ilman kypärää. Ikäryhmittäiset suositukset löytyvät artikkelista kypärän käyttö rinteessä.
FIS-alppisäännöt ovat samat kellonajasta riippumatta. Ylempänä laskeva väistää, pysähtyä saa vain näkyvälle paikalle rinteen reunaan, ja vauhti valitaan oman taidon ja näkyvyyden mukaan. Illalla näkyvyys rajoittaa vauhtia useammin kuin päivällä. Hyppyreiden laskeutumiset ja taitteiden takaiset alueet näkyvät huonosti, joten rinnepuistossa kannattaa iltaisin laskea ensimmäinen kierros rauhassa ja katsoa, missä kunnossa hyppyrit ovat.
Rinteessä ei juoda alkoholia, ei päivällä eikä illalla. Afterwork-laskettelussa houkutus on suurempi, koska rinneravintola on auki ja tunnelma on rento. Silti hidastunut reagointi ja huono näkyvyys yhdessä ovat huono yhdistelmä.
Jos joku loukkaantuu, esimerkiksi epäillään murtumaa, päävammaa tai hän on tajuton, soita heti hätänumeroon 112 ja ilmoita myös rinnevalvojille tai hissin henkilökunnalle. Laita sukset ristiin onnettomuuspaikan yläpuolelle, jotta ylhäältä tulevat laskijat näkevät tilanteen. Pimeällä tämä on vielä tärkeämpää kuin päivällä.
Valaistu alue on myös keskuksen raja. Valaisemattomat metsäalueet ja off-piste-osuudet eivät kuulu iltalaskettelun piiriin. Lapissa pimeällä tunturiin lähteminen ilman opasta ja lumivyörykoulutusta on vakava riski. Vapaalaskusta kiinnostuneen kannattaa käyttää paikallista opaspalvelua ja käydä lumivyörykurssi ennen ensimmäistä retkeä.
Yleisimmät virheet iltalaskettelussa
Ensimmäinen virhe on lähteä liian myöhään. Jos rinteeseen saapuu klo 20 ja rinteet sulkeutuvat klo 21, parkkipaikalta kävelyyn, lipunostoon ja monojen kiinnittämiseen menee helposti 20-30 minuuttia. Moni maksaa täyden iltalipun ja ehtii laskea alle tunnin.
Toinen virhe on pukeutua kuin päivälaskuun. Etelä-Suomen pakkanen kiristyy illalla nopeasti, ja tuulisessa ankkurihississä 10 asteen pakkanen tuntuu paljon kylmemmältä. Kerrospukeutuminen, kaulaputki ja lämpimät lapaset ratkaisevat, jaksaako lapsi laskea koko illan.
Kolmas virhe on unohtaa suksien kunto. Kova iltarinne vaatii terävät kantit. Tylsillä kanteilla jäisessä rinteessä ei pysy hallinnassa, ja kanttien hiominen ennen kautta maksaa huoltoliikkeessä noin 30-50 €.
Ilmasto, keinolumi ja valojen hinta
Etelä-Suomen rinteet ovat lähes kokonaan keinolumen varassa, ja kausi kestää käytännössä joulukuusta maaliskuuhun. Lapissa kausi kestää lokakuun lopulta toukokuun alkuun. Valaistus ja lumetus ovat keskuksen suurimpia energiankäyttäjiä. Siksi monet keskukset ovat vaihtaneet vanhat valonheittimet LED-valaisimiin, jotka kuluttavat vähemmän sähköä ja antavat tasaisemman valon. Kun hinnat nousevat, osa keskuksista on lyhentänyt iltojen aukioloa hiljaisina arkipäivinä. Siksi aukioloaika kannattaa tarkistaa samana päivänä ennen lähtöä.
UKK
Onko iltalaskettelu sopiva aloittelijalle?
On, kunhan aloittelija pysyy valaistuilla helpoilla vihreillä ja sinisillä rinteillä. Monessa Etelä-Suomen keskuksessa hiihtokoulun ryhmätunnit pidetään arki-iltaisin, koska silloin lapset ja aikuiset pääsevät tunneille.
Millaiset lasit sopivat iltalaskuun?
Kirkkaat tai keltaiset ja vaaleanpunaiset linssit, joiden valonläpäisy on korkea. Tummat peililinssit heikentävät näkyvyyttä valaistussa rinteessä selvästi.
Ovatko Lapin rinteet valaistuja kaamoksen aikana?
Suurissa tunturikeskuksissa, kuten Levillä, Ylläksellä ja Rukalla, on laajat valaistut rinnealueet, joita käytetään koko kaamoksen ajan. Valaistujen rinteiden määrä ja aukiolo vaihtelevat keskuksittain.
Näin saat iltalaskettelusta parhaan hyödyn
Valaistut rinteet tekevät laskettelusta Suomessa arkiharrastuksen. Parhaan illan saa, kun saapuu heti iltavuoron alussa vasta tampatulle rinteelle, käyttää kirkkaita linssejä ja kypärää ja sovittaa vauhdin näkyvyyteen. Jos rinteeseen pääsee kerran viikossa, kausikortti tulee yleensä halvemmaksi kuin iltaliput.