Sään vaikutus rinnepäivään – pakkanen ja tuuli

Sään vaikutus rinnepäivään – pakkanen ja tuuli

Pakkanen ja tuuli vaikuttavat rinnepäivään enemmän kuin mikään muu sää, ja siksi pelkkä lämpötila ei kerro koko totuutta. Tyynessä 20 asteen pakkasessa voi laskea koko päivän hyvin, mutta 10 asteen pakkanen ja tunturin huipun 12 m/s tuuli voivat lopettaa päivän jo ennen lounasta. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten sää vaikuttaa rinnepäivään, milloin kannattaa lähteä, milloin muuttaa suunnitelmaa ja miten varustautua niin, että laskupäivä onnistuu myös kylmällä kelillä.

Pakkasen purevuus ratkaisee enemmän kuin lämpömittari

Ilmatieteen laitoksen ennusteissa näkyvä pakkasen purevuus eli tuntuva lämpötila kertoo, miltä pakkanen tuntuu paljaalla iholla tuulen kanssa. Rinteessä tämä luku on tärkeämpi kuin itse lämpötila. Esimerkiksi 20 asteen pakkanen ja 10 m/s tuuli tuntuvat iholla noin -34 asteelta.

Laskija tekee lisäksi omaa tuultaan. Kun rinnettä lasketaan 50 km/h vauhdilla, 15 asteen pakkanen tuntuu kasvoilla lähes -29 asteelta, vaikka ilma olisi täysin tyyni. Tämän takia posket ja nenänpää paleltuvat helposti juuri laskun aikana, eikä hississä seistessä.

Kun tuntuva lämpötila laskee alle noin -27 asteen, paljaalle iholle voi syntyä paleltuma jo 10-30 minuutissa. Siinä vaiheessa kasvot pitää peittää kokonaan, ja taukoja sisätiloissa on pidettävä selvästi tavallista useammin.

Tuuli tunturissa – hissit, näkyvyys ja rinnevalinta

Lapin tuntureilla tuuli on usein suurempi ongelma kuin pakkanen. Levin, Ylläksen ja Rukan huiput ovat avointa paljakkaa, kun taas Etelä-Suomen pienissä keskuksissa, kuten Talmassa tai Peuramaalla, rinteet ovat matalampia ja metsän suojassa. Samana päivänä Ylläksen huippuhissit voivat seistä, vaikka Äkäslompolon puolen alarinteillä lasketaan normaalisti.

Hissiyhtiö pysäyttää tuolihissit ja gondolit yleensä silloin, kun puuskat nousevat noin 15-20 m/s tasolle. Tarkka raja riippuu hissistä ja tuulen suunnasta. Ankkurihissit pysyvät usein käynnissä pidempään, mutta niissäkin puuskat voivat heitellä laskijaa. Gondoli suojaa kylmältä parhaiten, kun taas avoimessa tuolihississä 6-8 minuutin nousu kovassa tuulessa on päivän kylmin hetki. Hissien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa hissityypit keskuksessa.

Tuuli heikentää myös näkyvyyttä. Lumen pöllytessä ja pilven laskeutuessa huipulle syntyy niin sanottu valkoinen pimeys, jossa rinteen muodot katoavat. Silloin kannattaa siirtyä metsänrajan alapuolelle, missä puut antavat kontrastia.

Myytti: kylmin päivä on aina huonoin laskupäivä

Yleinen käsitys on, että kova pakkanen tekee päivästä huonon. Lapissa tilanne on usein päinvastainen. Kirkkaina ja tyyninä pakkaspäivinä syntyy usein inversio, jolloin kylmin ilma laskeutuu laaksoon ja tunturin rinteillä voi olla 5-10 astetta lämpimämpää kuin kylässä. Aamulla Kittilän suunnalla mitattu -28 astetta ei siis kerro, millaista huipulla on.

Toinen sitkeä myytti koskee rasvaa. Paksu pakkasvoide ei suojaa paleltumilta, ja suomalaistutkimuksissa voiteiden on todettu jopa luovan väärää turvallisuuden tunnetta. Kasvoja suojaa parhaiten tuulenpitävä tuubihuivi tai kasvosuojus yhdessä laskettelumaskin kanssa.

Pakkasen vaikutus lumeen ja välineisiin

Alle 15 asteen pakkasessa lumi muuttuu kuivaksi ja hiekkamaiseksi, eivätkä sukset tai lumilauta luista entiseen tapaan. Vuokravälineet on yleensä vahattu yleisvahalla. Omiin suksiin kannattaa kovilla pakkasilla laittaa kylmän kelin vahaa, kuten Swixin tai Holmenkolin sinistä tai vihreää, joita saa laskettelukaupoista noin 15-30 eurolla.

Tykkilumi kovettuu pakkasessa nopeasti jäiseksi, etenkin Etelä-Suomen keskuksissa, joissa rinteet ovat lähes kokonaan lumitykkien varassa. Silloin terävät kantit ovat turvallisuuskysymys. Pakkanen tyhjentää myös puhelimen akun, joten puhelinta kannattaa pitää sisätaskussa. Ilman puhelinta et pysty soittamaan apua, jos jotain sattuu.

Näin varustaudut kylmään ja tuuliseen rinnepäivään

Kokenut laskija ei pue päälleen paksuinta takkiaan, vaan pukeutuu kerroksittain. Ihoa vasten tulee merinovillainen tai tekninen kerrasto, sen päälle fleece tai ohut untuvaliivi ja ylimmäksi tuulenpitävä kuoritakki. Puuvilla imee hikeä ja jäähdyttää, joten se ei sovi rinteeseen.

Pään ja käsien kohdalla käytännön järjestys on tämä:

– Kypärä ja sen alle ohut kypäräpipo tai tuubihuivi, ei paksua villapipoa, joka estää kypärää istumasta oikein
– Laskettelumaski aurinkolasien sijaan, koska se suojaa myös otsaa ja poskipäitä
– Lapaset sormikkaiden sijaan, kun pakkasta on yli 15 astetta
– Kertakäyttöiset lämpöpussit lapasiin ja monoihin, noin 2-4 €/pari
– Varakerros reppuun tai kahvilan kaappiin pitkän päivän varalle

Kypärä on kylmällä säällä myös lämpöasia: hyvin istuva kypärä pitää päätä lämpimämpänä kuin pipo. Lasten osalta kypärä on useimmissa keskuksissa käytännössä pakollinen, ja ikäryhmittäisiä suosituksia käydään läpi artikkelissa kypärän käyttö rinteessä.

Yleisimmät virheet pakkaspäivänä

Ensimmäinen virhe on katsoa ennusteesta vain lämpötilaa. Perhe näkee helmikuun hiihtolomalla ennusteessa -12 astetta, ostaa koko päivän rinnekortit 45-60 eurolla per henkilö ja huomaa vasta huipulla, että tuuli on 14 m/s ja ylähissit pysähtyvät tunnin päästä. Kun ylähissien tilanteen ja tuulitiedot tarkistaa aamulla keskuksen sivuilta, voi valita esimerkiksi iltapäiväkortin tai suojaisemman rinnealueen. Ohjeet lumiraportin lukemiseen löytyvät artikkelista rinneolojen tulkinta ennen lähtöä.

Toinen virhe on pukea lapsi liian paksusti. Hikinen lapsi palelee hississä nopeammin kuin vähemmän puettu. Monissa hiihtokouluissa lasten ryhmätunteja lyhennetään tai perutaan, kun pakkasta on noin 20 astetta tai enemmän, ja raja on perusteltu.

Kolmas virhe on liian pitkä tauko märissä vaatteissa. Puolentoista tunnin lounas rinneravintolassa märkien lapasten kanssa johtaa siihen, että ensimmäinen hissimatka lounaan jälkeen on kurja. Laita lapaset kuivumaan tai ota vaihtopari mukaan.

Turvallisuus kylmässä ja tuulessa

Paleltuma alkaa usein valkoisena, tunnottomana läikkänä poskessa tai nenässä. Siksi seurueen kannattaa tarkkailla toistensa kasvoja hissimatkoilla. Paleltunutta kohtaa lämmitetään lämpimällä kädellä, ei hankaamalla lumella. Alkohol laajentaa ihon verisuonia ja lisää lämmönhukkaa, joten apres-skin glögi kuuluu rinnepäivän jälkeen, ei sen keskelle.

Jos rinteessä sattuu vakava tapaturma, kuten epäilty murtuma, päävamma tai tajuttomuus, soita heti hätänumeroon 112 ja ilmoita rinnevalvojille. Kovalla pakkasella loukkaantunut jäähtyy nopeasti, joten hänet kannattaa peittää omilla vaatteilla siihen asti, kunnes apu saapuu.

Tuuli kasaa irtolunta suojanpuoleisille rinteille ja voi muodostaa lumilaattoja, jotka lisäävät lumivyöryvaaraa merkittyjen rinteiden ulkopuolella. Off-piste- ja backcountry-laskuun lähdetään tuulisen jakson jälkeen vain paikallisen oppaan kanssa ja lumivyörykoulutuksen käyneenä.

UKK

Missä pakkasessa laskettelukeskus suljetaan?
Suomessa ei ole yhtä yhteistä pakkasrajaa. Rinteet ovat yleensä auki myös 25 asteen pakkasessa, mutta hissejä voidaan pysäyttää kovan tuulen, ei pelkän pakkasen, vuoksi. Lasten hiihtokoulujen tunteja perutaan usein jo noin 20 asteen pakkasessa.

Saako rinnekortista rahat takaisin, jos hissit pysähtyvät tuulen takia?
Käytäntö vaihtelee keskuksittain. Usein hyvitystä ei makseta, jos osa rinteistä on auki. Tarkista ehdot ennen ostoa ja osta tuulisena päivänä mieluummin tuntikortti tai iltapäiväkortti.

Onko tuolihissi vai ankkurihissi parempi kylmällä säällä?
Ankkurihississä liikut ja pysyt lämpimämpänä, mutta kovassa tuulessa se voi olla vaikea aloittelijalle. Tuolihississä istutaan paikallaan tuulessa, joten kasvot ja reidet kannattaa suojata hyvin.

Yhteenveto: lue tuuli ennen lämpötilaa

Onnistunut pakkaspäivä rinteessä alkaa siitä, että aamulla katsoo pakkasen purevuuden, huipun tuulennopeuden ja hissien tilan. Tämän jälkeen valitaan rinnealue ja pukeudutaan kerroksittain, ja tarvittaessa siirrytään metsänrajan alle. Tyyni ja kirkas 20 asteen pakkaspäivä Lapissa voi olla talven paras laskupäivä, kun kasvot on suojattu ja taukoja pidetään 60-90 minuutin välein.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista