
Freestyle-koulutus rinteessä on nopein ja turvallisin tapa siirtyä tavallisesta rinnelaskusta hyppyreille, bokseille ja raileille. Ohjatulla kurssilla opitaan freestylen perustekniikat oikeassa järjestyksessä, jolloin kaatumisia tulee vähemmän ja oma taso nousee nopeammin. Artikkeli on tarkoitettu laskettelijoille ja lumilautailijoille, jotka haluavat parkkiin ensimmäistä kertaa, sekä vanhemmille, jotka miettivät freestyle-kurssia teini-ikäiselle.
Itseopiskelu parkissa kestää usein kokonaisen kauden, ja huonot tavat jäävät päälle. Hyvä opettaja korjaa yhden 2 tunnin tunnin aikana asioita, joiden tunnistamiseen menisi yksin kuukausia.
Mitä freestyle-koulutus rinteessä käytännössä sisältää
Freestyle-kurssi alkaa yleensä tavallisesta rinteestä eikä parkista. Ensin käydään läpi tasapainoinen perusasento, tasainen paino molemmilla jaloilla ja sukset tai lauta suoraan alla. Tämän jälkeen harjoitellaan rinteen pinnalla tehtäviä temppuja, kuten ollieta, nollieta, butteria ja pieniä pyörähdyksiä.
Parkkiin siirrytään vasta kun perusteet toimivat. Ensimmäiset hypyt tehdään pienillä, alle 2-3 metrin pöytähyppyreillä, ja railit aloitetaan leveillä, matalilla bokseilla. Rinnepuiston eri tasoista ja esteiden merkinnöistä löytyy lisätietoa artikkelista rinnepuiston tasot – hyppyrit, boksit ja railit.
Suomessa parkkiopetusta on tarjolla sekä Lapin isoissa keskuksissa, kuten Rukalla, Levillä ja Yllääksellä, että Etelä-Suomen lähirinteissä, kuten Talmassa ja Serena Skissä. Pienemmissä keskuksissa parkki on usein kompakti, mikä on aloittelijalle hyvä asia: hissikierros on lyhyt ja toistoja kertyy illassa 20-30.
Kenelle ohjattu freestyle-kurssi sopii
Kurssille ei tarvitse olla valmiiksi taitava, mutta tietty pohjataso tarvitaan. Kokenut opettaja katsoo ensin, pystyykö oppilas laskemaan sinisen rinteen hallitusti, jarruttamaan pyydettäessä ja kääntymään molempiin suuntiin vauhdin pysyessä hallinnassa. Jos tämä ei vielä onnistu, rahat kannattaa käyttää ensin tavalliseen rinnetekniikan tuntiin.
Lapsille freestyle-ryhmiä on yleensä noin 7-8-vuotiaista alkaen ja nuorille omat ryhmänsä 12-17-vuotiaille. Aikuinen aloittelija on parkissa yhtä tervetullut kuin teini. Ero näkyy siinä, että aikuinen etenee varovaisemmin, mutta usein myös hallitummin.
Freestyle-kurssin kulku askel askeleelta
Tyypillinen 3-5 kerran ryhmäkurssi etenee suunnilleen näin:
1. Perusasento ja liukuminen tasamaalla, painon keskittäminen ja polvien jousto.
2. Pinnalla tehtävät temput: ollie, butter ja 180 asteen käännökset loivassa rinteessä.
3. Pienet pöytähyppyrit: lähestymisvauhdin arviointi, ponnistus ja tasainen alastulo.
4. Leveät boksit: suora liuku, sitten sivuttain tehtävä 50-50 ja slide.
5. Yhdistelmät ja oma linja parkin läpi opettajan seuratessa.
Ammattilainen ei kiirehdi vaiheesta toiseen. Jos alastulo hyppyristä on vielä takapainoinen, kolmannella kerralla tehdään samaa pientä hyppyriä uudelleen sen sijaan, että siirryttäisiin isompaan.
Hinnat ja kurssimuodot eri keskuksissa
Ryhmäkurssin hinta on suomalaisissa keskuksissa tyypillisesti 60-150 € koko kurssilta, ja kursseja järjestetään usein viikkoiltaisin 1-2 tunnin kertoina. Yksityistunti maksaa yleensä 60-100 € tunnilta, ja samalle tunnille mahtuu usein 2-3 kaveria lähes samalla hinnalla. Rinnekortti tulee kurssimaksun päälle: Etelä-Suomen pienissä keskuksissa noin 15-30 €/pv ja Lapin isoissa keskuksissa noin 40-65 €/pv.
Ryhmäkurssi on edullisempi ja sopii aloittajalle, koska muiden laskuja katsomalla oppii myös. Yksityistunti kannattaa silloin, kun yksi tietty asia, kuten pyörähdyksen aloitus tai railin alastulo, ei ota onnistuakseen.
Opettajan pätevyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Suomen Hiihdonopettajat SHO kouluttaa laskettelun ja lumilautailun opettajia, ja freestyleen on omat koulutuspolkunsa. Lisätietoa löytyy artikkelista hiihdonopettajan pätevyys – mitä sertifiointi tarkoittaa.
Lomaviikoille esimerkiksi Rukalla ja Levillä järjestetään usein leiri- tai viikkokursseja, joissa harjoitellaan useana päivänä peräkkäin. Toistojen määrä viikossa on niin suuri, että edistyminen on selvästi nopeampaa kuin kerran viikossa harjoitellessa.
Turvallisuus parkissa ja rinteessä
Kypärä on parkissa käytännössä pakollinen, ja monet keskukset vaativat sen kaikilta kursseille osallistujilta. Selkäpanssari ja pehmustetut shortsit (hinta noin 40-120 €) vähentävät kaatumisten aiheuttamia mustelmia ja häntäluuvammoja selvästi. Rannesuojat ovat lumilautailijalle edullinen ja järkevä lisä.
FIS-alppisäännöt koskevat myös parkkia: ylhäältä tuleva väistää, pysähdytään vain paikkaan, jossa on hyvä näkyvyys, eikä alastulon alueelle jäädä seisomaan. Parkissa on lisäksi omat vuorottelusääntönsä, joista kerrotaan artikkelissa parkin etiketti – vuorot ja turvallinen laskujärjestys. Alkoholi ja freestyle eivät sovi yhteen missään tilanteessa.
Jos joku kaatuu pahasti, lyö päänsä tai menee tajuttomaksi, soitetaan heti 112 ja ilmoitetaan rinnevalvonnalle. Loukkaantunutta ei siirretä omin voimin, jos epäillään niska- tai selkävammaa. Ylempää tulevia laskijoita varoitetaan asettamalla sukset ristiin lumeen loukkaantuneen yläpuolelle.
Rajatapaus on vapaalasku. Freestyle-kurssi ei opeta laskemaan merkittyjen rinteiden ulkopuolella, eikä tunturin luonnonhyppyreille pidä mennä kurssitaitojen varassa. Off-piste- ja backcountry-laskussa on lumivyöryvaara, ja niihin tarvitaan paikallinen opas ja erillinen lumivyörykoulutus.
Yleisimmät virheet freestyle-kurssilla
Yleisin virhe on se, että hyppyrille lähdetään liian varovasti ja liian hitaalla vauhdilla. Hidas lähestyminen vie laskijan pöydälle, ja alastulo osuu tasaiselle, mikä tuntuu polvissa ja selässä. Opettaja näyttää vauhdin seuraamalla laskijaa aivan takana – sitä kannattaa seurata.
Toinen virhe on taakse nojaaminen ponnistuksessa. Pelko saa vartalon kallistumaan taaksepäin, ja sukset tai lauta nousevat edestä. Tämä on myös yleisin syy häntäluuvammoihin.
Kolmas virhe on liian pitkä harjoituspäivä. Freestyle väsyttää jalat nopeasti, ja suurin osa kaatumisista sattuu päivän viimeisillä laskuilla. Moni kokenut valmentaja lopettaa harjoituksen ennen kuin väsymys alkaa näkyä tekniikassa.
Myytti: isot hypyt opettavat nopeimmin
Moni nuori uskoo, että kehitys nopeutuu, kun hyppää heti isommasta hyppyristä. Asia on juuri päinvastoin. Pieni hyppyri antaa 5-10 kertaa enemmän toistoja samassa ajassa, ja jokainen virhe on pieni ja korjattavissa.
Suomalaisetkin huippulaskijat, kuten slopestyle-lumilautailija Enni Rukajärvi, ovat oppineet perusteet pienillä esteillä kotimaan pienissä keskuksissa. Iso hyppyri on osaamisen tulos, ei tapa oppia.
UKK
Tarvitaanko freestyle-kurssille omat välineet?
Ei välttämättä. Vuokrasukset tai -lauta riittävät hyvin aloituskurssille, mutta lyhyemmät ja pehmeämmät välineet sopivat parkkiin paremmin. Twin tip -sukset, joissa molemmat päät ovat ylöspäin taivutetut, helpottavat takaperin laskemista.
Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa freestyle-koulutuksen?
Useimmissa keskuksissa lasten freestyle-ryhmät alkavat 7-8 vuoden iästä. Lapsen pitää osata laskea sininen rinne hallitusti ja pysähtyä pyydettäessä, ja kypärä on pakollinen.
Kuinka monta kertaa kurssilla pitää käydä, ennen kuin voi laskea parkissa yksin?
Useimmille 3-5 ohjattua kertaa riittää siihen, että pieniä hyppyreitä ja leveitä bokseja voi harjoitella omatoimisesti. Isommille esteille kannattaa palata opettajan kanssa.
Yhteenveto ja viimeinen vinkki
Ohjattu freestyle-koulutus säästää aikaa, rahaa ja kehoa. Varmista ennen kurssia, että perustaidot sinisessä rinteessä ovat kunnossa, valitse SHO-koulutettu opettaja ja varaa suojat, kuten kypärä ja selkäpanssari, valmiiksi.
Hyödyllisin yksittäinen vinkki on pyytää opettajaa kuvaamaan yksi lasku puhelimella. Kun oman asennon näkee videolta, takapainon tai jäykät polvet huomaa heti, ja seuraavalla kerralla korjaus menee perille.