Opastettu vapaalasku ja paikallisoppaan merkitys

Opastettu vapaalasku ja paikallisoppaan merkitys

Opastettu vapaalasku on turvallisin tapa siirtyä merkittyjen rinteiden ulkopuolelle Lapin tuntureilla, kun omaa kokemusta lumesta ja maastosta ei vielä ole. Paikallisopas tuntee tunturin rinteet, tuulet ja lumen kerrostumat tavalla, jota mikään sovellus tai rinnekartta ei korvaa. Tämä artikkeli on tarkoitettu laskijalle, joka hallitsee punaiset rinteet ja haluaa kokeilla off-pistea tai backcountrya. Lopussa tiedät, mitä opas tekee, mitä se maksaa ja miten hyvän oppaan tunnistaa.

Miksi opastettu vapaalasku kannattaa Suomen tuntureilla

Vapaalasku Suomessa on eri asia kuin Alpeilla. Tunturit ovat matalia, mutta puurajan yläpuolella tuuli kasaa lunta nopeasti, ja kovaksi pakkautunut tuulilaatta voi lähteä liikkeelle jo yhden laskijan painosta. Levin, Ylläksen, Rukan ja Pyhän kaltaisissa keskuksissa merkittyjen rinteiden välissä on metsää, kurua ja jyrkkiä rinteenosia, joihin harva tulee valmiiksi varustautuneena.

Paikallisopas tietää, missä kohdassa lumi on edellisenä yönä kertynyt suojanpuolelle ja mikä kuru on keväthangella vaarallinen iltapäivällä. Hän tuntee myös keskuksen omat vapaalaskualueiden rajaukset, eli missä laskeminen on sallittua ja mistä alueista keskus ei vastaa lainkaan. Opas tarjoaa sinulle paremman lumen ja paremmat linjat, ja samalla riskit pienenevät selvästi.

Yleinen myytti: ”Suomessa ei ole lumivyöryjä”

Moni ajattelee, että alle 1 000 metrin tunturit eivät ole lumivyörymaastoa. Tämä on väärin. Lumivyöry voi laueta rinteessä, jonka kaltevuus on noin 30-45 astetta, eikä korkeus merenpinnasta ratkaise asiaa. Tällaista kaltevuutta löytyy Kilpisjärven, Pallaksen, Ylläksen ja Saariselän alueelta, ja lumivyöryjä on Suomessa todettu sekä onnettomuuksia sattunut.

Toinen väärinkäsitys koskee metsää: puiden ajatellaan suojaavan aina. Harva puusto ei estä vyöryä. Lisäksi puiden juurelle syntyy pehmeitä kuoppia, joihin voi pudota pää edellä ja juuttua kiinni. Kokenut opas pitää ryhmän parin näköetäisyydellä myös metsässä.

Mitä paikallisopas tekee päivän aikana

Ammattilainen aloittaa päivän jo edellisenä iltana. Hän käy läpi sääennusteen, tuulen suunnan viimeisiltä 48-72 tunnilta ja lumiolosuhteet. Ilmatieteen laitos julkaisee talvikaudella lumivyörytietoa osalle Lapin tunturialueista, ja opas yhdistää sen omiin havaintoihinsa maastossa.

Aamulla opas tarkistaa jokaiselta osallistujalta lumivyörylähettimen, eli piipparin, tekemällä ryhmätestin. Sen jälkeen hän kysyy lyhyesti laskutaustaa ja valitsee päivän reitin ryhmän heikoimman laskijan mukaan. Tämä on tärkeää, koska yksi väsynyt laskija jyrkässä kurussa on riski koko ryhmälle.

Maastossa opas laskee ensin ja pysähtyy turvalliseen kohtaan. Ryhmä laskee yksi kerrallaan, ja jokainen tietää, mihin pysähtyä. Opas kaivaa tarvittaessa lumikuopan ja tutkii lumen kerroksia, ja hän myös perustelee ääneen, miksi jokin linja jätetään tänään väliin. Moni pitää tätä päivän arvokkaimpana osana.

Näin valitset oppaan ja palvelun

Suomessa vapaalaskuopastusta tarjoavat yleensä keskusten hiihtokoulut, paikalliset ohjelmapalveluyritykset ja muutamat itsenäiset oppaat. Kansainvälisen IFMGA-vuoristo-oppaan pätevyys on Suomessa harvinainen, joten käytännössä koulutustaso pitää tarkistaa itse. Hiihdonopettajan SHO-pätevyys kertoo laskutaidon opettamisesta, mutta se ei yksin tarkoita lumivyöryosaamista.

Kysy varausvaiheessa ainakin nämä asiat:

– Mikä lumivyörykoulutus oppaalla on ja milloin hän on suorittanut sen?
– Kuinka monta talvea hän on opastanut juuri tällä tunturilla?
– Mikä on ryhmän enimmäiskoko? Hyvä raja on 4-6 laskijaa oppaata kohden.
– Sisältyvätkö piippari, lapio ja sonda hintaan?
– Onko yrityksellä vastuuvakuutus ja ensiapuvalmius?

Hintataso vaihtelee. Puolen päivän ryhmäopastus maksaa Lapin isoissa keskuksissa tyypillisesti noin 80-150 €/hlö, ja yksityisopas koko päiväksi noin 300-600 € ryhmältä. Lumivyöryvarustesetin vuokra maksaa yleensä 20-40 €/pv, jos se ei sisälly hintaan. Rinnekortti tulee usein ostaa erikseen, aikuisella noin 40-65 €/pv.

Yleisimmät virheet opastetussa vapaalaskussa

Liian vaativa taso ensimmäisellä kerralla. Puuterilumi laskettelusuksilla tuntuu raskaalta, ja 2-3 tunnin jälkeen reidet ovat hapoilla. Jos et laske punaista rinnettä hallitusti ja vauhti hallinnassa, varaa ensin tekniikkatunti rinteessä. Leveämmät vapaalaskusukset, joiden vyötärö on noin 95-110 mm, helpottavat paljon. Niitä saa vuokrattua monista Lapin vuokraamoista.

Varusteet ilman osaamista. Piippari repussa ei pelasta ketään, jos sitä ei osaa käyttää. Kaverin kaivaminen esiin metrin syvyydestä vie harjoitelleeltakin 10-20 minuuttia. Kunnolla tämän oppii vasta kurssilla, josta kerrotaan lisää artikkelissa lumivyöryturvallisuus vapaalaskussa.

Itsenäinen paluu samaan maastoon seuraavana päivänä. Tämä on yleisin ja vaarallisin virhe. Eilinen hyvä linja voi tänään olla tuulilaatan alla. Oppaan valinnat perustuvat päivän olosuhteisiin, eikä niitä voi kopioida.

Turvallisuus ja vakuutukset kuntoon ennen lähtöä

Kypärä kuuluu vapaalaskuun aina. Puut, kivet ja jäätyneet kohdat ovat rinteen ulkopuolella yleisempiä kuin tampatulla rinteellä. Alkoholi jää iltaan, koska edellisen illan apres-ski näkyy aamulla reaktionopeudessa ja arvostelukyvyssä.

Tarkista matkavakuutuksesi ehdot. Osa vakuutuksista rajaa merkittyjen rinteiden ulkopuolisen laskun pois tai korvaa sen vain opastettuna. Jos jotain sattuu, soita hätänumeroon 112 ja kerro sijainti mahdollisimman tarkasti. 112 Suomi -sovellus välittää koordinaatit automaattisesti. Ilmoita myös keskuksen rinnevalvontaan. Pelastustoiminnasta ja korvauksista kerrotaan tarkemmin artikkelissa loukkaantuminen rinteessä.

Muista myös, että tunturissa ei ole aina kenttää. Lapissa pimeys tulee joulukuussa jo aikaisin iltapäivällä. Siksi opastetut retket ajoitetaan kaamosaikaan lyhyiksi, ja varsinainen vapaalaskukausi on parhaimmillaan helmikuusta huhtikuuhun.

UKK

Tarvitsenko omat lumivyöryvarusteet opastetulle retkelle?
Et yleensä tarvitse, sillä useimmat palvelut lainaavat piipparin, lapion ja sondan tai vuokraavat ne 20-40 €/pv. Varmista asia varausvaiheessa ja harjoittele piipparin käyttöä oppaan kanssa ennen ensimmäistä laskua.

Kuinka hyvä laskija pitää olla opastettuun vapaalaskuun?
Sinun pitää pystyä laskemaan punainen rinne hallitusti eri lumiolosuhteissa ja pysähtymään tarvittaessa nopeasti. Aloittelijalle sopii ensin rinteiden reunojen ja metsäkaistaleiden kokeilu hiihtokoulun tunnilla.

Saako off-pistessa laskea ilman opasta?
Monessa keskuksessa saa laskea sallituilla alueilla omalla vastuulla, mutta keskus ei valvo eikä tarkista näitä alueita. Ilman lumivyörykoulutusta, varusteita ja paikallistuntemusta sinne ei kannata lähteä. Opastettu retki on oikea tapa aloittaa.

Ensimmäinen opastettu päivä kannattaa varata huolella

Hyvä paikallisopas näyttää sinulle parempaa lunta ja samalla opettaa, miten maastoa luetaan. Varaa ensimmäiseksi kerraksi puolen päivän retki pienessä ryhmässä ja kysy oppaan koulutuksesta. Kun palaat seuraavana talvena, käy ennen sitä 1-3 päivän lumivyöryturvallisuuskurssi, joka maksaa tyypillisesti 150-400 €. Silloin osaat jo itsekin arvioida oppaan valintoja.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista