Pukeutuminen pakkasessa – paleltumien ehkäisy

Pukeutuminen pakkasessa – paleltumien ehkäisy

Pukeutuminen pakkasessa ratkaisee, jääkö rinnepäivä mieleen hyvänä vai keskeytyykö se puoleenpäivään kylmettyneisiin varpaisiin ja valkoisiin poskiin. Lapin tammikuussa -25 °C ei ole poikkeus, ja tuolihissin kyydissä tuuli tuntuu iholla vielä kovempana. Tämä artikkeli on tarkoitettu laskettelijoille, perheille ja Lapin hiihtolomaa suunnitteleville. Siinä kerrotaan, miten kerrospukeutuminen kannattaa rakentaa, miten paleltumien ehkäisy onnistuu käytännössä ja milloin on viisasta lopettaa päivä.

Miksi rinteessä palelee nopeammin kuin kävelylenkillä

Laskettelu on jaksottaista liikuntaa. Laskun aikana elimistö tuottaa lämpöä ja iho hikoaa, mutta 6-10 minuutin hissimatkalla istutaan paikallaan. Kostea aluskerros ja paikallaanolo yhdessä viilentävät kehoa nopeasti.

Lisäksi tulee viima. Kun ilman lämpötila on -20 °C ja tuuli puhaltaa 5 m/s, kasvoille tuleva kylmä vastaa noin -30 °C:ta. Laskun oma vauhti, 30-50 km/h, kovettaa viimaa vielä lisää. Siksi tunturin laella Ylläksellä tai Levillä voi olla aivan eri olosuhteet kuin ala-asemalla. Viiman ja lämpötilan yhteisvaikutusta käsitellään tarkemmin artikkelissa sään vaikutuksesta rinnepäivään.

Kerrospukeutuminen pakkasessa askel askeleelta

Kokenut hiihdonopettaja kerrostaa vaatteet niin, että jokaisella kerroksella on oma tehtävänsä. Kolme kerrosta riittää useimpina päivinä. Kovimmilla pakkasilla välikerroksia lisätään, mutta kuorikerrosta ei vaihdeta.

Aluskerros siirtää kosteuden pois iholta. Merinovilla (esim. Devold, Ulvang tai Smartwool, noin 60-120 € paidalta) lämmittää vielä hieman kosteanakin. Tekniset tekokuidut kuivuvat nopeammin, mutta niihin jää hajua. Puuvilla ei sovi rinteeseen lainkaan, koska kostuessaan se jäähdyttää ihoa koko päivän.

Välikerros eristää lämpöä. Fleece tai ohut kevytuntuvatakki toimii hyvin. Kun pakkasta on yli -20 °C, villapaidan ja kevytuntuvan yhdistelmä on usein parempi kuin yksi paksu kerros.

Kuorikerros pitää tuulen ja lumen ulkona. Laskettelutakin pitää olla niin väljä, että välikerrokset mahtuvat alle puristumatta. Puristuva vaate ei eristä, koska lämpö pysyy vaatteessa juuri kuitujen välisen ilman ansiosta.

Pukeutumisjärjestyksen voi käydä läpi aamulla mökin eteisessä tällä tarkistuslistalla:

1. Merinovillainen alusasu ja yksi pari ohuita laskettelusukkia.
2. Välikerros sään mukaan, ja kovalla pakkasella toinen kerros repussa.
3. Tuubihuivi tai kypärämyssy, joka peittää leuan ja posket.
4. Lasketteluhanskojen sijaan rukkaset, joiden sisällä on ohuet sormikkaat.
5. Kypärä ja maski, jotka sopivat yhteen ilman rakoa otsalla.

Paleltumien ehkäisy: kasvot, sormet ja varpaat

Paleltuma syntyy useimmiten kohtaan, jossa iho on paljaana tai verenkierto on heikko. Rinteessä tällaisia kohtia ovat poskipäät, nenä, korvalehdet, sormet ja varpaat. Pinnallinen paleltuma alkaa valkoisena tai harmahtavana, tunnottomana läikkänä. Kaveri huomaa sen usein ennen laskijaa itseään.

Kaverivahti on tehokkain yksittäinen keino. Hissijonossa vilkaistaan seuralaisen kasvoja ja kysytään, tuntuvatko posket. Lasten kasvot tarkistetaan jokaisella hissimatkalla, koska lapsi ei aina osaa kertoa kylmästä ajoissa.

Kasvoja suojaa parhaiten tekstiili. Tuubihuivi (Buff noin 20-30 €) tai kypärän alle laitettava kypärämyssy jättää näkyviin vain maskin alueen. Maskin ja kypärän väliin ei saa jäädä paljasta otsaa, sillä juuri siihen syntyy talven tyypillisin ”maskipaleltuma”.

Sormia lämmittävät rukkaset paremmin kuin sormikkaat, koska sormet lämmittävät toisiaan. Kertakäyttöiset lämpötyynyt maksavat noin 1-2 € pari, ja ne ovat halpa vakuutus hissimatkalle. Akkulämmitteiset sukat ja kintaat, esimerkiksi Lenz tai Therm-ic, maksavat noin 150-300 €, ja ne ovat tarpeen lähinnä niille, joiden verenkierto raajoissa on heikko.

Yleisimmät virheet pukeutumisessa pakkasella

Paksut tai tuplasukat monoissa. Tämä on kaikkein yleisin virhe. Paksu sukka täyttää monon, ja tiukka mono kuristaa verenkierron, jolloin varpaat kylmenevät nopeammin. Yksi ohut, hyvin istuva laskettelusukka on lämpimämpi vaihtoehto. Lisäksi monojen soljet avataan jokaisella hissimatkalla, jotta veri pääsee kiertämään.

Liian paljon vaatetta aamulla. Jos ensimmäisellä laskulla hikoilee, kosteus jäähdyttää loppupäivän. Rinteeseen kannattaa lähteä hieman viileänä ja lisätä kerros tarvittaessa.

Taukojen lykkääminen. Kun perhe yrittää ”vielä yhden laskun”, lapsen varpaat ovat jo tunnottomat. Kovalla pakkasella 45-60 minuutin välein pidettävä sisätauko on järkevä rytmi. Taukojen suunnittelusta kerrotaan lisää artikkelissa perheen rinnepäivän rytmityksestä.

Myytti: pakkasvoide ja lumella hierominen

Moni uskoo, että paksu pakkasvoide estää paleltumat. Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Vedetön voide voi suojata ihoa tuulelta ja kuivumiselta, mutta se ei eristä kylmää. Se voi myös luoda väärää turvallisuuden tunnetta ja peittää paleltuman alkuoireet. Voide sopii huulille ja kuivalle iholle, mutta tuubihuivia se ei korvaa.

Lumella hierominen on vielä sitkeämpi ja vahingollisempi myytti. Hankaaminen vaurioittaa jo valmiiksi jäätynyttä kudosta. Pinnallisen paleltuman ensiapuna paleltunut kohta lämmitetään rauhassa kehon lämmöllä: kämmen poskelle tai sormet omaan kainaloon. Sen jälkeen siirrytään sisätiloihin.

Alkoholi ei myöskään lämmitä. Se laajentaa ihon verisuonia, jolloin olo tuntuu hetken lämpimältä, mutta keho menettää lämpöä nopeammin. Alkoholi heikentää myös arvostelukykyä ja tasapainoa, joten rinnehiihto ja alkoholi eivät kuulu yhteen.

Milloin on syytä lopettaa ja hakea apua

Jos paleltunut kohta ei palaudu normaalin väriseksi 15-30 minuutissa, iho tuntuu kovalta tai siihen nousee rakkuloita, on kyse syvemmästä paleltumasta. Silloin hakeudutaan lääkäriin. Rakkuloita ei puhkaista itse.

Yleistä alilämpöä kannattaa epäillä, jos ihminen alkaa täristä hallitsemattomasti, puhe sammaltaa, liikkeet muuttuvat kömpelöiksi tai olo on sekava. Silloin soitetaan hätänumeroon 112 ja ilmoitetaan rinnevalvojille. Sama koskee kaatumista, jonka jälkeen laskija on tajuton tai hänellä on päävamman merkkejä. Kypärä on pakkasella myös lämmin päähine, ja lapsille se on käytännössä pakollinen.

Lapin isot keskukset saattavat sulkea yksittäisiä hissejä tunturin laelta kovan tuulen tai pakkasen takia. Aamulla kannattaa tarkistaa keskuksen lumiraportti ja hissitilanne. Marras–tammikuun kaamosaikana päivä on lyhyt ja pakkanen kireimmillään, mistä kerrotaan lisää artikkelissa kaamoksesta ja valoisuudesta rinnelomalla.

UKK

Missä pakkasessa lasten kannattaa lopettaa laskettelu?
Yhtä raja-arvoa ei ole, koska tuuli vaikuttaa enemmän kuin lämpömittari. Kun pakkasta on noin -15…-20 °C, lasten laskut pidetään lyhyinä ja sisätaukoja tehdään 30-45 minuutin välein. Kovalla tuulella siirrytään suojaisille metsärinteille tai lopetetaan päivä.

Kumpi on lämpimämpi rinteessä, merinovilla vai tekokuitu?
Merinovilla pitää lämpöä paremmin kosteana ja sopii pitkiin päiviin. Tekokuitu kuivuu nopeammin, ja se toimii hyvin, jos laskija hikoilee paljon ja pitää usein taukoja.

Miten paleltuma tunnistetaan?
Alkuvaiheessa iho on valkoinen tai harmahtava, tunnoton ja viileä. Lämmitettäessä se punoittaa ja kirvelee. Rakkulat ja kova, vahamainen iho kertovat syvemmästä vauriosta, joka vaatii lääkärin hoitoa.

Lämmin rinnepäivä syntyy ennakoinnista

Pakkasella rinnepäivä onnistuu, kun aluskerros pysyy kuivana, mono ei purista, paljas iho on peitetty ja seuralaisen kasvoja tarkkaillaan hissijonossa. Kerroksia lisätään ennen kuin alkaa palella, ja taukoja pidetään ennen kuin varpaat puutuvat. Lapsiperheessä kylmin päivä kannattaa laskea suojaisilla metsärinteillä. Tuulisen tunturin laki ei katoa minnekään, vaan sinne ehtii seuraavana, leudompana päivänä.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista